Kohdataan maailma vasta huomenna

Silmätulehdus, Skyward Sword, Ystävä.

Seuraa.

Ihanin paita.

Arvaa kuka

kotiin

Kukaan ei odota -
tai tiedä

Ei odota halaus
Eikä sitä saa lähtiessä

Ohikulkija kysyy onko kaikki hyvin asfaltti on kovin kostea
ihan sama tässä on hyvä kiitos

Ja ulkona kesäyö, satoi kasvoille kyyneleitä

Voi aamulla kerätä palat, pikaliimaa

Kaikki on hyvin

Kuten ennenkin

--

Joku kuuntelee kappaletta, jota kuuntelit jo kuukausia sitten, jolle nauroit ja jolle itkit. Joku löytää siitä vielä lohtua, vaikka itse olet käynyt sen läpi ja kokenut jo turhaksi. Melkein hymyilyttää.


Luovuus tulee ja viipyy, kunnes saa tehtävän eteen. Tekee mieli sanoa johtajalle että haluan uuden tehtävän että teen sen kun tiedän.
Kun tiedän mihin kuulun.

Löysin kodin, olisin voinut ryömiä niitä tikkaita pitkin ullakolle ja nukkua ikivanhassa merirosvoarkussa. Samalla tiesin, etten tule palaamaan.
Jouduin ottamaan juoksuaskelet betonisilla ulkoportailla, etteivät kyyneleet olisi ehtineet ensin.
"Joko sä menet? Toivottavasti nähdään muutaman viikon päästä!"
Jos ei muutaman viikon, niin vuoden päästä. Kotiin on hyvä palata.

Jokainen satama saa auton pysähtymään. Jokainen tatuointi saa sydämen pysähtymään. Jokainen risteys saa ajatukset pysähtymään.

Kuningas Coca-cola

Huorasin alkukesän kantaen Pepsi-koreja kilometrin päästä yläkertaan ja myyden niitä tiskiltä pahoittelevasti hymyillen.


Kuninkaallinen, vähintäänkin aatelinen olo, kun kantoi Sitä Oikeaa pitkästä aikaa.

Kotimatkalla radiokanavat ei kuulu, latte läikkyy syliin ja vaaleanpunanenäinen vauvaporo vilistää tien yli raajat sotkeentuen.

Muutama kirje, sileä nurmikko ja kirjaston hiljaisuus. Istun keskellä käytävää ja kuuntelen kuinka ihmiset kuiskailevat, kääntelevät sivuja. Jonkun kengänpohjat narisevat, muistan kuinka se hävetti pienempänä niin, että piti ottaa kengät pois ja tassuttaa sukkasilteen.

Ennakkotehtävät, jotka raastavat pään irti, naurattavat silti. Tämä ei voi päättyä hyvin.

Siivouspäivä

Voisinpa antaa avaimet

jollekulle

kenelle tahansa

Ajatuksiini

Veisi mukanaan pölynimurin,

mopin, pahvilaatikoita

Järjestäisi uudelleen,

selvittäisi ja siivoaisi

Pakkaisi ylimääräiset muuttolaatikoihin

ja veisi pois

Voisinpa antaa valtuudet

jollekulle

eräälle tietylle

Sammuttaa ja antaa mennä

Pyhävaatteiden alta löydän
mustan muistikirjan

En osaa edes kirjoittaa

Näin minä lupaan. Ja lupaan. Ja itselleni lupaan.

Lipeän ja lipsun, nauran vaikkei naurata. Itken vaikkei itketä.

Liikaa asiaa, joten lukkiudun. Hyvää yötä ja enää yksi aamu vapaapäivään, YAYYYYY.