Eilen pääsin kotiin ja nauratti. Äiti ja sisko lähti kävelylle auringonpaisteeseen, minä nautin kodista ja täpötäydeksi sotketusta huoneesta. Katsoin maailman parhaan elokuvan ties monettako kertaa ja haluaisin kuvata sen lopun uudestaan.
Kuuntelin englannin kokeen kuuntelua ja se kamala jenkkiaksentti sai minut hihittämään itsekseni. Täytin optisen lomakkeen varmana.
Tunnin päästä maalasin samaa lomaketta lakanaan. Taustan maalaaminen oli huonoin idea pitkään aikaan, mutta herään huomenna maalaamaan sen loppuun ruotsinkuuntelijoiden kanssa niin se tulee valmiiksi. Sitten on kaikki valmista.
Ylioppilastutkintolautakunnan nimikin on jo epäilyttävä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti