8:16. On lauantai. Uni ei palaa.
Seinänaapurit on olleet hiljaa perjantaiaamusta asti. Ehkä ne pelasi Aliasta torstaina niin kovaa, ettei enää jaksa mekastaa. Edes pieni koira.
Tien toisella puolella naapurit lähtevät töihin. Lauantaiaamuna. Raukkaparat. Mies on taas kolannut niin nätisti. Piha on siisti ja tasainen, mun pihassa on lumipalleroita ja kuoppia.
Juon aamukahvin terassilla, vaikka varpaita palelee. Aurinko kurkistaa puolen minuutin ajan lumipuiden välistä. Hei vain. Tervetuloa takaisin.
Nenä jäätyy.
